Mitä aktiivimallilla tarkoitetaan?
Aivan aluksi, ennen kuin yhdistetään hauskahko idea pullojen keräämisestä ja työnhakijan "aktiivisuudesta", on kertauksen vuoksi avattava lukijalle mitä aktiivimalli oikein tarkoittaa.
Tammikuussa 2018 astui Suomessa voimaan uusi laki. Se koskee työttömyysturvaa nauttivia kansalaisia. Suureen osaan TE-toimiston palveluita käyttävistä työnhakijoista koskevalla aktiivimallilla tarkoitetaan työnhakijan aktiivisuutta. Sitä seurataan Kelassa tai työttömyyskassassa, ja sen perusteella päätetään etuuden maksaminen. TE-toimisto itse ei siis seuraa työnhakijan aktiivisuutta eikä päätä mitkä seikat vaikuttavat aktiivisuusehdon täyttämiseen.
Mitä pitää tehdä?
Jotta työnhakijalle myönnettävä työttömyysetuus pysyy ennallaan, on työnhakijan täytettävä aktiivisuusehto.
Se käytännän tasolla tarkoittaa sitä, että työnhakijan on esimerkiksi tehtävä 18 tuntia palkkatyötä tarkastelujakson aikana.
Vaihtoehtoisesti yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta on ansaittava vähintään 23 prosenttia, eli noin 246 euroa.
Kolmas vaihtoehto on, että työnhakija on tarkastelujakson aikana vähintään viitenä päivänä TE-toimiston järjestämässä, työllistymistä edistävässä taikka tukevassa palvelussa (esim. työnhakuvalmennuksessa, ammatinvalintaohjauksessa tai työhönvalmennuksessa).
Mikäli palkkatyön, yrittäjän työssäoloehdon tai TE-toimiston valmennus/ohjaus ei onnistu, on olemassa neljäs vaihtoehto: työnhakijan on opiskeltava viisi päivää TE-toimiston kanssa sovittuja opintoja — tässä asiassa hyväksytään myös sivutoimiset sekä lyhytkestoiset opinnot.
Viides ja viimeinen vaihtoehto on käydä viitenä päivänä palveluntarjoajien järjestämässä työllistymistä tukevassa palvelussa. Tämä vaihtoehto on ollut käytettävissä huhtikuusta 2019 lähtien.
Mikä on tarkastelujakso?
Se tarkoittaa kolmea kuukautta, eli 65:ttä työttömyysetuuden maksupäivää.
Entä jos tarkastelujakso ei täyty?
Jos "aktiivisuusmittari ei värähdä", silloin työnhakijalta leikataan seuraavasta tarkastelujaksosta 4,65 prosenttia työttömyysetuudesta. Eli käytännössä se on kuukaudessa yksi päivä, jolloin ei makseta työttömän tukiaisia.
Miten aktiivisuus ja pullojen kerääminen käyvät yhteen?
Yllä listatuista vaihtoehdoista vain ensimmäiset kaksi voidaan edes teoreettisella tasolla linkittää pullukoiden ja tölkkilöiden keruuseen; palkkatyö ja yritystoiminta. Koska aktiivimallin sääntöjen mukaan tarkastelujakson aikana tehtävän palkkatyön on oltava TES:n mukainen, saattaa olla, ettei panttirahojen ansaitsemista hyväksytä. Mutta se hyvinkin voi olla yritystoimintaa! Jotta työnhakija täyttää aktiivimallin tekemällä Yrittäjän työssäoloehto -kategoriaan kuuluvia töitä, on tarkastelujakson aikana — kolmessa kuukaudessa — ansaittava noin 246 euroa keräämällä pulloja.
Ongelmaksi muodostuu suojaosa, joten:
Mikä on suojaosa?
Työttömyysturvan suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka voi ansaita huoletta ilman, että sen ansaitseminen vaikuttaisi negatiivisella tavalla työttömyyspäivärahan suuruuteen. Nykyisin suojaosa on 300 euroa, eli ansaittaessa alle kolme saturaista kuukaudessa, se ei vähennä työttömyysturvaa. Koska suojaosassa on se ominaisuus, ettei se vaikuta tukiaisiin, se ehkä voidaan ymmärtää byrokraattien kesken tällä tavalla:
Suojaosa ei vaikuta tukiaisiin. Mitä suojaosa siis on? Se on musta aukko. Sen suojaosan suuruisen palkan eteen tehty asia X ei ole työtä. Jos se ei ole työtä, se ei myöskään vaikuta työnhakijan aktiivisuuteen.
Onkin siis loppukädessä tarpeen, että asiasta kiinnostunut lukija selvittää oman TE-toimistonsa/Kelan/työttömyyskassan kanssa voidaanko pulloja ja tölkkejä keräämällä raadetut tulot laskea ansiotuloiksi — työtuloksi. Ehkä eri puolilla suurta Suomenmaata on erilaisia näkökantoja tähän asiaan.
— Petri